Kuinka tarkka Myers-Briggsin persoonallisuustesti on?

Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka uskovat Myers-Briggsin persoonallisuustestiin, ja niitä, jotka eivät usko.

Ei se kuitenkaan ole totta. Ihmisten ryhmittely kahteen, kolmeen tai 16 kategoriaan, mikä on monien persoonallisuustestien tavoite, ei ole koskaan oikein toiminut. Jopa Myers-Briggsin tyyppi-indikaattorin (MBTI) tapauksessa, joka on samanaikaisesti maailman suosituin persoonallisuustesti ja useimmin kumottu, niin asiantuntijat kuin psykologitkin ovat eri mieltä testin arvosta.

Testin tekee vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä verkossa, ja yli 88 prosenttia Fortune 500 -yrityksistä sekä sadat yliopistot käyttävät testiä rekrytoinnissa ja harjoittelussa, kertoo kalifornialainen Myers Briggs Company, joka hallinnoi MBTI:tä. Jopa fiktiivisille hahmoille Disney-prinsessoista Harry Potteriin ja Darth Vaderiin on annettu MBTI-tyyppi.

Testin suosiosta huolimatta monet psykologit kritisoivat sitä – tuskin kuluu muutamaa kuukautta ilman, että mediassa esiintyy jyrkkä MBTI:n mollaus, jossa psykologi sanoo, että Myers-Brigg-testi on epätieteellinen, merkityksetön tai valheellinen. On kuitenkin muitakin, jotka suhtautuvat testiin lievemmin. ”Monet persoonallisuuspsykologit pitävät MBTI:tä jokseenkin pätevänä joidenkin tärkeiden persoonallisuusominaisuuksien mittarina, mutta sillä on joitakin merkittäviä rajoituksia”, sanoo Michael Ashton, psykologian professori Brockin yliopistosta Ontariossa.

Mikä on MBTI?

MBTI:n keksivät vuonna 1942 Katharine Cook Briggs ja hänen tyttärensä Isabel Briggs Myers. Cook, joka oli aina tarkkaavainen ihmisten ja heidän erojensa tarkkailija, sai inspiraationsa psykologi Carl Jungin työstä ja hänen teorioistaan; esimerkiksi introversion ja ekstroversion käsitteistä. Äiti ja tytär omistivat elämänsä tyyppimittarin kehittämiselle toivoen voivansa auttaa ihmisiä ymmärtämään taipumuksiaan ja valitsemaan sopivia työpaikkoja. Testissä arvioidaan 93 kysymyksellä seuraavia piirteitä:

  • Introvertti (I) vs. ekstrovertti (E)
  • Intuitiivinen (N) vs. aistillinen (S)
  • Ajatteleva (T) vs. tunteva (F)
  • Tuomitseva (J) vs. havainnoiva (P)

Perusteena on se, minkälaiseen yhdistelmään ihmiset kuuluvat, testi antaa heille lopulta jonkin 16:sta leimasta, kuten INTJ, ENFP ja niin edelleen.

Miksi psykologit epäilevät sitä?

Psykologien suurin ongelma MBTI:n kanssa on sen taustalla oleva tiede tai sen puute. Vuonna 1991 Kansallisen tiedeakatemian komitea tarkasteli MBTI-tutkimustietoja ja totesi ”huolestuttavan ristiriidan tutkimustulosten (todistetun arvon puute) ja suosion välillä.”

MBTI syntyi ideoista, joita ehdotettiin ennen kuin psykologia oli empiirinen tiede; näitä ideoita ei testattu ennen kuin työkalusta tuli kaupallinen tuote. Nykyaikaiset psykologit kuitenkin vaativat, että persoonallisuustestin on läpäistävä tietyt kriteerit, jotta siihen voidaan luottaa. ”Yhteiskuntatieteissä käytämme neljää standardia: Ovatko kategoriat luotettavia, päteviä, riippumattomia ja kattavia?” Pennsylvanian yliopiston psykologian professori Adam Grant kirjoitti LinkedInissä. ”MBTI:n osalta todisteet sanovat, että ei kovin, ei, ei, ei ja ei oikeastaan.”

Joidenkin tutkimusten mukaan MBTI on epäluotettava, koska sama henkilö voi saada erilaisia tuloksia tehdessään testin uudelleen. Toiset tutkimukset ovat kyseenalaistaneet MBTI:n validiteetin eli testin kyvyn yhdistää ”tyypit” tarkasti reaalimaailman tuloksiin – esimerkiksi siihen, miten hyvin tiettyyn tyyppiin luokitellut ihmiset suoriutuvat tietyssä työssä.

The Myers-Briggs Company sanoo, että MBTI:n halventavat tutkimukset ovat vanhoja, mutta niiden tuloksia pidetään edelleen yllä tiedotusvälineissä. Näiden varhaisten kritiikkien jälkeen yhtiö sanoo tehneensä omia tutkimuksiaan testin tarkentamiseksi ja sen pätevyyden arvioimiseksi. ”Kun tarkastellaan mittarin validiteettia, se on yhtä pätevä kuin mikä tahansa muukin persoonallisuusarviointi”, yhtiön pääjohtaja Suresh Balasubramanian sanoi USA Todaylle.

Joitakin testin rajoituksia on kuitenkin sen käsitteellisessä suunnittelussa. Yksi rajoitus on MBTI:n mustavalkoiset kategoriat: Olet joko ekstrovertti tai introvertti, tuomitseva tai tunteva. ”Tämä on puute, koska ihmiset eivät jakaudu minkään persoonallisuusulottuvuuden osalta siististi kahteen kategoriaan, vaan ihmisillä on monia eri asteisia ulottuvuuksia”, Ashton kertoi Live Science -lehdelle. Itse asiassa suurin osa ihmisistä on lähellä keskiarvoa, ja suhteellisen harvat ovat jommassakummassa ääripäässä. Sijoittamalla ihmiset siisteihin laatikoihin erotamme toisistaan ihmisiä, jotka ovat todellisuudessa enemmän samankaltaisia kuin erilaisia.

MBTI:stä saattaa puuttua vielä enemmän vivahteita, kun se arvioi vain neljää persoonallisuuserojen näkökohtaa. ”Useita vuosikymmeniä sitten persoonallisuustutkijat olivat todenneet, että persoonallisuuden pääulottuvuuksia on ainakin viisi, ja uudemmat todisteet ovat osoittaneet, että niitä on kuusi”, Ashton sanoi. ”Yksi näistä ulottuvuuksista liittyy siihen, kuinka rehellinen ja nöyrä henkilö on verrattuna petolliseen ja ylimieliseen, ja toinen ulottuvuus liittyy siihen, kuinka kärsivällinen ja miellyttävä henkilö on verrattuna äkkipikaiseen ja riidanhaluiseen.”

Ei täysin hyödytön

Joissakin MBTI:n puutteissa on kyse ihmisen persoonallisuuden monimutkaisesta ja sotkuisesta luonteesta. MBTI:n siistit kategoriat saavat persoonallisuuden näyttämään selkeämmältä ja vakaammalta kuin se todellisuudessa on, sanoo David Pincus, psykologian professori Chapmanin yliopistossa Kaliforniassa. Psykologit suosivat muita välineitä, nimittäin Big Five -testiä, jossa persoonallisuutta arvioidaan sen perusteella, mihin yksilö sijoittuu viiden ominaisuuden spektrillä: miellyttävyys, tunnollisuus, ekstraversio, avoimuus kokemuksille ja neuroottisuus. Big Five -mallilla on asiantuntijoiden mukaan parempi tieteellinen validointi kuin MBTI:llä.

Siltikään MBTI ei ole täysin hyödytön.

Ihmiset hakeutuvat MBTI:n kaltaisiin testeihin halusta ymmärtää itseään ja muita. ”Ne neljä ulottuvuutta, joista MBTI-tyypit on johdettu, ovat kaikki hyödyllisiä ihmisten persoonallisuuden kuvaamiseen”, Ashton sanoo.

Ja silloinkin, kun MBTI:n tulokset eivät täysin vastaa intuitiotasi itsestäsi tai ovat yksinkertaisesti vääriä, ne voivat silti tarjota oivalluksia. Monet ihmiset, jotka ovat ottaneet MBTI:n, ovat huomanneet tämän vaikutuksen. Kuten eräs Bridgewater Associatesin (hedge-rahasto, joka on lähes yhtä kuuluisa siitä, että se antaa työntekijöidensä tehdä persoonallisuustestit kuin 120 miljardin dollarin omaisuudestaan) entinen työntekijä kirjoitti Quartz-lehdessä, MBTI-merkinnät eivät koskaan tuntuneet kuvaavan ihmistä täysin. Sen sijaan testin todellinen arvo näytti olevan pyrkimyksessä ”sovittaa yhteen aukkoja sen välillä, mitä testitulokset kertovat meille, ja sen välillä, mitä tiedämme itsestämme olevan totta.”

Tässä mielessä MBTI voi toimia lähtökohtana itsetutkiskelulle antamalla ihmisille työkalun ja kielen, jonka avulla he voivat pohtia itseään ja muita. Testi on ”portti pitkälle kehiteltyyn käytäntöön, jossa puhutaan ja ajatellaan sitä, kuka on”, kirjoitti Merve Emre, Oxfordin yliopiston englannin kielen apulaisprofessori Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kirjassaan ”The Personality Brokers”, joka on katsaus MBTI:n historiaan.

Viime kädessä MBTI-merkki ei olekaan MBTI-merkintä vaan itsetutkiskelun voima, joka ohjaa oivallusten tekemiseen ja toisinaan myös motivaatio ryhtyä toimenpiteisiin oman tilan muuttamiseksi.

  • Miksi emme muista unelmiamme?
  • Miksi jotkut ihmiset ovat niin takertuvia?
  • Miksi pariskunnat alkavat muistuttaa toisiaan?

Alun perin julkaistu Live Science -lehdessä.

Uudemmat uutiset

{{artikkelin nimi }}

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.